Tein päätöksen jäädä vielä vuodeksi kotiin lasteni kanssa. Perheen lapsiluku on täynnä (no, näillä näkymin ainakin), ja ajattelin nauttia täysillä tästä lyhyestä ajasta kun lapset ovat pieniä. Kaunis ajatushan se on, ja totta joka sana, mutta ollaanpa nyt ihan rehellisiä.
Työn tekeminen on aina ollut minulle tärkeää, ja kai se urakin jossain määrin. Jotainhan siihen pitää saada tilalle. Jotain omaa, jotain mitä saan suunnitella ja toteuttaa. Jotain, jonka tekemisen seurauksena tulokset ovat heti nähtävissä, ja tulokset eivät myöskään katoa kuin tuhka tuuleen nanosekunnissa (toisin kuin esimerkiksi siivoaminen ja ruuanlaitto).
Olenkin kehitellyt itselleni tekemistä niihin hetkiin kun lapset nukkuvat, ja itse kukun hereillä. Teen käsitöitä, virkkaan ja välillä neulonkin. Käsityöläisenä olen todellakin pelkkä harrastelija, eikä ohjeisiini kannata luottaa sataprosenttisesti. :) Lisäksi käyn säännöllisen epäsäännöllisesti kirppareilla, mikä on minulle uudehko aluevaltaus. Liikkuakin pitää, että pysyy kunnossa sekä kroppa että pääkoppa. Ruoanlaittajana en todellakaan loista taivaan kirkkaimpana tähtenä, mutta sattuneesta syystä kokkailu on kiinteä osa elämääni. Ehkäpä siinäkin voi kehittyä. Viihdyn hyvin kotona, ja siksi tekemisenikin tapahtuvat usein kotona. Näiden lisäksi halusin vielä jotain muuta omaa, ja jotain uutta. Se uusi tutkimusretki on nyt tämä blogi. Nähtäväksi jää millainen ja minkä mittainen retki tämä on.
Ihan mahtavaa, innolla jään odottamaan sun juttuja ja kuulumisia! :)
VastaaPoista